Syöminen on yksi perustarpeistamme ja siksi ei ole samantekevää, miten ruokaa tuotetaan.

Sain taannoin käsiini ranskalaisten agronomi-insinöörien laatiman Afterres 2050-julkilausuman. Siihen on koottu kymmenen vuoden ajatustyö, jolla on yritetty ratkaista maatalouden nykyisiä ja tulevia ongelmia: ruuan riittävyys, sen ravinnepitoisuus ja tuottaminen ilmastoviisaalla tavalla.

Kirjoitus teki minuun vaikutuksen, sillä siinä huomioidaan kokonaisvaltaisesti maanviljelyn ja ilmaston haasteet. Siinä keskitytään sokerin ja proteiinin ylikulutuksen sekä ruokahävikin vähentämiseen.

Suurin osa eurooppalaisen ruuan proteiinista on tällä hetkellä eläinproteiinia. Tämä ei ole mahdollista tulevaisuudessa, vaan proteiinin päälähteeksi on otettava erilaiset kasviproteiinit. Tulevaisuudessa isoin osa ravinnon proteiinista tulee viljatuotteista ja eläinproteiinin määrä ravinnossamme tulee puolittumaan. Nykyisen kaltainen ylikalastus tulee hävittämään myös kalan yleisimpien proteiininlähteiden joukosta. Omega 3-vitamiinit nautitaan tulevaisuudessa esimerkiksi pähkinöistä.

Monokulttuurien sijaan kasvivalikoima monipuolistuu. Tuulieroosiota estämään käytetään puunistutusta, samalla puut puhdistavat mikroilmastoa ja lisäävät monimuotoisuutta.

Lihakarjan määrä vähenee, mutta muut elinkeinonlähteet tiloilla lisääntyvät. Silti ravintotuotannon kokonaisenergia kasvaa, koska tuotanto tulee sisältämään enemmän ja monipuolisempia suoraan ihmiskäyttöön soveltuvia tuotantokasveja. Energiatuotannossa siirrytään omavaraisuuteen.

Tulevaisuuden tilat toimivat paikallisesti, luonnollisena osana ympäröivää ekosysteemiä.

Tällainen tulevaisuuden kuva vaikuttaa vielä utopistiselta, mutta raportti sisältää runsaasti perusteltua tutkimustietoa.

Olen itse maatilan omistaja, karjatilallinen ja maanviljelijä. Olen tehnyt töitä maaseudun kehittämiseksi niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Pyrin Euroopan unioniin, koska minulla on asiantuntemusta, kokemusta ja halua yrittää ratkaista ruoantuotannon ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja luonnon köyhtymisen aiheuttamat haasteet.

Thomas Snellman
Pedersöre,
europarlamenttiehdokas
Vihreä liitto