[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22″ custom_margin=”||-52px|||”][et_pb_row _builder_version=”3.25″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” custom_padding=”61px||0px|||”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.25″ custom_padding=”|||” custom_padding__hover=”|||”][et_pb_image src=”https:\/\/www.thomassnellman.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/pexels-matthias-zomer-422218-980×551-1.jpg” _builder_version=”4.9.2″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ alt=”Vihre\u00e4 maa 2021 -julkaisu” title_text=”pexels-matthias-zomer-422218-980×551″ sticky_enabled=”0″][\/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”4.9.2″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”]<\/p>\n
Tulevaisuuden kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 elintarviketuotannossa on otettava huomioon monta asiaa: ruoka, tuotantomenetelm\u00e4t, karjanhoito, ymp\u00e4rist\u00f6- ja sosioekonomiset vaikutukset. Ravinteiden on kierrett\u00e4v\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset on minimoitava. T\u00e4ss\u00e4 kaikessa l\u00e4hiruoka on avainasemassa.<\/p>\n
Olen ollut 40 vuotta maanviljelij\u00e4n\u00e4. Nuoruudessani melkein jokainen perhe, maalla ja jopa kaupungissa, viljeli noin puolet k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4\u00e4n vihanneksista. Muutamassa vuosikymmeness\u00e4 tilanne muuttui hyvin toisenlaiseksi suurten ja tuottavien tilojen taatessa halvan ruuan kaikille. Matkustaminen kaukaisiin maihin ja uudet makuel\u00e4mykset ovat my\u00f6s muokanneet kulutusta. Kuluttajille rahdataan eksoottisia tuotteita ymp\u00e4ri vuoden ja ruuasta on tullut maailmanlaajuinen hy\u00f6dyke ymp\u00e4rist\u00f6n ja kehitysmaiden k\u00e4rsiess\u00e4.<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen ruuan ymp\u00e4rill\u00e4 py\u00f6riv\u00e4 miljoonabisnes vaikuttaa my\u00f6s suomalaisiin viljelij\u00f6ihin. Monet p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t yksipuoliseen suurtuotantoon, mutta lopulta he eiv\u00e4t voi kilpailla sellaisten maiden kanssa, joilla on viljelyyn parempi ilmasto, alhaisemmat ty\u00f6voimakustannukset ja joiden maatalous perustuu kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Jo 1980-luvulla vastareaktiona alkanut vihre\u00e4 liike lis\u00e4si erityisesti 1990-luvulla kiinnostusta luonnonmukaiseen maatalouteen. Huolestuneet kuluttajat ja tuottajat, kuten min\u00e4kin, n\u00e4imme, kuinka yksipuolinen viljely vaikutti vesist\u00f6ihin, biologiseen monimuotoisuuteen ja maaseudun el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Muutin maatilani luomuun vuonna 1990, mutta myyntikanavien l\u00f6yt\u00e4minen luomutuotteille oli tuolloin vaikeaa. Kauppa oli muuttunut. Pientuottajien tuotteiden saaminen kauppojen valikoimaan kohtuullisella hinnalla oli miltei mahdotonta ja samaan aikaan markkina- ja torikauppa l\u00e4hes h\u00e4visi. Tiedostavimmat kuluttajat loivat ruokapiirej\u00e4 luomu- ja l\u00e4hiruoalle. Toiminta oli kuitenkin pienimuotoista ja vaikeaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tarkoituksenmukaisella tavalla.<\/p>\n
Suomen maatalouden kehityskulku ei ollut Euroopassa ainutlaatuista. Sama muutos tapahtui monessa muussakin maassa, ja muutamissa maissa suoraa yhteytt\u00e4 tuottajien ja kuluttajien v\u00e4lille on my\u00f6s yritetty palauttaa. Lokakuussa 2012 vierailin tuttavien luona Ranskassa. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 iltana vierailun is\u00e4nt\u00e4 vei minut kumppanuusmaataloutta (engl. CSA, Community Supported Agriculture) harjoittavan AMAP-toimijaryhm\u00e4n tuotteiden jakotilaisuuteen. Samassa silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 syntyi ajatus REKO-toiminnasta!<\/p>\n
En ollut aiemmin kuullut kumppanuusmaataloustoiminnasta. Kun sellaista ei l\u00f6ytynyt etsinn\u00e4st\u00e4 huolimatta Suomesta eik\u00e4 Ruotsistakaan, tajusin, ett\u00e4 joutuisin aloittamaan toiminnan itse. Vaikka sainkin kumppanuusmaatalouden perusidean Ranskasta, sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00f6 viestint\u00e4kanavana oli uutta ja mahdollisti t\u00e4h\u00e4nastisia huomattavasti paremmat kehitysn\u00e4kym\u00e4t. REKO-ryhm\u00e4n ensimm\u00e4inen jakotilaisuus oli Pietarsaaressa kes\u00e4kuun 6. p\u00e4iv\u00e4 2013.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 Pohjanmaan maaseudulla kehitetyst\u00e4 kumppanuusmaatalouden toimintatavasta on tullut maailmanlaajuinen ilmi\u00f6 seitsem\u00e4ss\u00e4 vuodessa. REKO-renkaita toimii ainakin 14 maassa ja nelj\u00e4ll\u00e4 eri mantereella. REKO-renkailla on yli kaksi miljoonaa j\u00e4sent\u00e4 ja toiminnan liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa. Suomessakin on jo yli 200 REKO-rengasta, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa. REKO-renkaiden avulla l\u00e4hiruoka on kokenut todellisen renessanssin.<\/p>\n
REKO-toiminnan ansiosta vuoropuhelu tuottajien ja kuluttajien v\u00e4lill\u00e4 on parantunut, mik\u00e4 on edellytys kest\u00e4v\u00e4n elintarviketuotantoj\u00e4rjestelm\u00e4n luomiselle ja kest\u00e4v\u00e4lle kehitykselle nyt ja tulevaisuudessa. Yhdess\u00e4 voimme auttaa toisiamme luomaan kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n tulevaisuuden.<\/p>\n
Yhdess\u00e4 voimme auttaa pelastamaan p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4t, sitomaan hiilt\u00e4 maahan ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n vesist\u00f6t puhtaina. Mik\u00e4 on hyv\u00e4ksi luonnolle, on hyv\u00e4 my\u00f6s sinulle. Sy\u00f6 ruokaa, joka vaikuttaa maisemaan, jonka haluat n\u00e4hd\u00e4. Ajattele globaalisti, osta paikallista ja mielell\u00e4\u00e4n luomua!<\/p>\n
<\/p>\n