{"id":170,"date":"2019-05-19T16:02:48","date_gmt":"2019-05-19T16:02:48","guid":{"rendered":"https:\/\/www.thomassnellman.fi\/?p=170"},"modified":"2021-03-15T10:50:18","modified_gmt":"2021-03-15T10:50:18","slug":"ekologista-kukoistavaa-ja-paikallista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.thomassnellman.fi\/fi\/uncategorized-fi\/ekologista-kukoistavaa-ja-paikallista\/","title":{"rendered":"Ekologista, kukoistavaa ja paikallista"},"content":{"rendered":"

[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22″][et_pb_row _builder_version=”3.25″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″ custom_padding=”61px|||||”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.25″ custom_padding=”|||” hover_enabled=”0″ custom_padding__hover=”|||” sticky_enabled=”0″][et_pb_image _builder_version=”4.9.2″ _module_preset=”default” src=”https:\/\/www.thomassnellman.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/dreamstime_m_123660568.jpg” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″][\/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”4.9.2″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″]<\/p>\n

Sy\u00f6minen on yksi perustarpeistamme ja siksi ei ole samantekev\u00e4\u00e4, miten ruokaa tuotetaan.<\/p>\n

<\/p>\n

Sain taannoin k\u00e4siini ranskalaisten agronomi-insin\u00f6\u00f6rien laatiman Afterres 2050-julkilausuman. Siihen on koottu kymmenen vuoden ajatusty\u00f6, jolla on yritetty ratkaista maatalouden nykyisi\u00e4 ja tulevia ongelmia: ruuan riitt\u00e4vyys, sen ravinnepitoisuus ja tuottaminen ilmastoviisaalla tavalla.<\/p>\n

\u00a0Kirjoitus teki minuun vaikutuksen, sill\u00e4 siin\u00e4 huomioidaan kokonaisvaltaisesti maanviljelyn ja ilmaston haasteet. Siin\u00e4
keskityt\u00e4\u00e4n sokerin ja proteiinin ylikulutuksen sek\u00e4 ruokah\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4miseen.<\/p>\n

<\/p>\n

Suurin osa eurooppalaisen ruuan proteiinista on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 el\u00e4inproteiinia. T\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollista tulevaisuudessa, vaan proteiinin p\u00e4\u00e4l\u00e4hteeksi on otettava erilaiset kasviproteiinit. Tulevaisuudessa isoin osa ravinnon proteiinista tulee viljatuotteista ja el\u00e4inproteiinin m\u00e4\u00e4r\u00e4 ravinnossamme tulee puolittumaan. Nykyisen kaltainen ylikalastus tulee
h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s kalan yleisimpien proteiininl\u00e4hteiden joukosta. Omega 3-vitamiinit nautitaan tulevaisuudessa esimerkiksi p\u00e4hkin\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

\u00a0Monokulttuurien sijaan kasvivalikoima monipuolistuu. Tuulieroosiota est\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n puunistutusta, samalla puut puhdistavat mikroilmastoa ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t monimuotoisuutta.<\/p>\n

<\/p>\n

\u00a0Lihakarjan m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee, mutta muut elinkeinonl\u00e4hteet tiloilla lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Silti ravintotuotannon kokonaisenergia kasvaa, koska tuotanto tulee sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n ja monipuolisempia suoraan ihmisk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n
soveltuvia tuotantokasveja. Energiatuotannossa siirryt\u00e4\u00e4n omavaraisuuteen.<\/p>\n

<\/p>\n

\u00a0Tulevaisuuden tilat toimivat paikallisesti, luonnollisena osana ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 ekosysteemi\u00e4.<\/p>\n

\u00a0T\u00e4llainen tulevaisuuden kuva vaikuttaa viel\u00e4 utopistiselta, mutta raportti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti perusteltua tutkimustietoa.<\/p>\n

<\/p>\n

\u00a0Olen itse maatilan omistaja, karjatilallinen ja maanviljelij\u00e4. Olen tehnyt t\u00f6it\u00e4 maaseudun kehitt\u00e4miseksi niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Pyrin Euroopan unioniin, koska minulla on asiantuntemusta, kokemusta ja halua yritt\u00e4\u00e4 ratkaista ruoantuotannon ilmastonmuutoksen, v\u00e4est\u00f6nkasvun ja luonnon k\u00f6yhtymisen aiheuttamat haasteet.<\/p>\n

<\/p>\n

 <\/p>\n

<\/p>\n

\u00a0Thomas Snellman
<\/strong>Peders\u00f6re,
europarlamenttiehdokas
Vihre\u00e4 liitto<\/p>\n

 <\/p>\n

<\/p>\n

 <\/p>\n

[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22″][et_pb_row _builder_version=”3.25″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″ custom_padding=”61px|||||”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.25″ custom_padding=”|||” hover_enabled=”0″ custom_padding__hover=”|||” sticky_enabled=”0″][et_pb_image _builder_version=”4.9.2″ _module_preset=”default” src=”https:\/\/www.thomassnellman.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/dreamstime_m_123660568.jpg” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″][\/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”4.9.2″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″] Sy\u00f6minen on yksi perustarpeistamme ja siksi ei ole samantekev\u00e4\u00e4, miten ruokaa tuotetaan. Sain taannoin k\u00e4siini ranskalaisten agronomi-insin\u00f6\u00f6rien laatiman Afterres 2050-julkilausuman. Siihen on koottu kymmenen vuoden ajatusty\u00f6, jolla on […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sy\u00f6minen on yksi perustarpeistamme ja siksi ei ole samantekev\u00e4\u00e4, miten ruokaa tuotetaan. <\/p>\n\n\n\n

Sain taannoin k\u00e4siini ranskalaisten agronomi-insin\u00f6\u00f6rien\nlaatiman Afterres 2050-julkilausuman. Siihen on koottu kymmenen vuoden\najatusty\u00f6, jolla on yritetty ratkaista maatalouden nykyisi\u00e4 ja tulevia\nongelmia: ruuan riitt\u00e4vyys, sen ravinnepitoisuus ja tuottaminen\nilmastoviisaalla tavalla. <\/p>\n\n\n\n

Kirjoitus teki minuun vaikutuksen, sill\u00e4 siin\u00e4\nhuomioidaan kokonaisvaltaisesti maanviljelyn ja ilmaston haasteet. Siin\u00e4\nkeskityt\u00e4\u00e4n sokerin ja proteiinin ylikulutuksen sek\u00e4 ruokah\u00e4vikin\nv\u00e4hent\u00e4miseen. <\/p>\n\n\n\n

Suurin osa eurooppalaisen ruuan proteiinista on t\u00e4ll\u00e4\nhetkell\u00e4 el\u00e4inproteiinia. T\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollista tulevaisuudessa, vaan\nproteiinin p\u00e4\u00e4l\u00e4hteeksi on otettava erilaiset kasviproteiinit. Tulevaisuudessa\nisoin osa ravinnon proteiinista tulee viljatuotteista ja el\u00e4inproteiinin m\u00e4\u00e4r\u00e4\nravinnossamme tulee puolittumaan. Nykyisen kaltainen ylikalastus tulee\nh\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s kalan yleisimpien proteiininl\u00e4hteiden joukosta. Omega\n3-vitamiinit nautitaan tulevaisuudessa esimerkiksi p\u00e4hkin\u00f6ist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Monokulttuurien sijaan kasvivalikoima monipuolistuu.\nTuulieroosiota est\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n puunistutusta, samalla puut puhdistavat\nmikroilmastoa ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t monimuotoisuutta. <\/p>\n\n\n\n

Lihakarjan m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee, mutta muut elinkeinonl\u00e4hteet\ntiloilla lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Silti ravintotuotannon kokonaisenergia kasvaa, koska\ntuotanto tulee sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n ja monipuolisempia suoraan ihmisk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n\nsoveltuvia tuotantokasveja. Energiatuotannossa siirryt\u00e4\u00e4n omavaraisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuuden tilat toimivat paikallisesti, luonnollisena\nosana ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 ekosysteemi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llainen tulevaisuuden kuva vaikuttaa viel\u00e4\nutopistiselta, mutta raportti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti perusteltua tutkimustietoa. <\/p>\n\n\n\n

Olen itse maatilan omistaja, karjatilallinen ja maanviljelij\u00e4.\nOlen tehnyt t\u00f6it\u00e4 maaseudun kehitt\u00e4miseksi niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.\nPyrin Euroopan unioniin, koska minulla on asiantuntemusta, kokemusta ja halua\nyritt\u00e4\u00e4 ratkaista ruoantuotannon ilmastonmuutoksen, v\u00e4est\u00f6nkasvun ja luonnon\nk\u00f6yhtymisen aiheuttamat haasteet.<\/p>\n\n\n\n

Thomas Snellman
<\/strong>Peders\u00f6re,
europarlamenttiehdokas
Vihre\u00e4 liitto<\/p>\n","_et_gb_content_width":""},"categories":[1],"tags":[15],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.thomassnellman.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.thomassnellman.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.thomassnellman.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.thomassnellman.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.thomassnellman.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=170"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/www.thomassnellman.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":301,"href":"https:\/\/www.thomassnellman.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170\/revisions\/301"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.thomassnellman.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=170"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.thomassnellman.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=170"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.thomassnellman.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=170"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}