Putinin sota tuntuu nyt maanviljelijöiden kukkarossa kovasti. Lannoitteiden hinnat ovat nousseet kolminkertaisiksi ja sähkölasku sekä polttoaineiden hurjat hinnat asettavat monet viljelijät vaikeaan asemaan.
Siksi nyt on etsittävä lisätoimia viljelijöiden tukemiseksi niin lähiaikojen kuin tulevaisuudenkin osalta. Hallitus on julkaissut 300 miljoonan euron tukipaketin viljelijöiden avuksi. Se tulee auttamaan ensihätään ja auttamaan siirtymässä kohti kestävämpää maataloutta.
Kotimainen ruoantuotanto on valitettavasti edelleen pitkälti fossiilisen energian varassa. Traktorin tankissa on venäläistä polttoöljyä ja pellolla venäläisestä maakaasusta jalostettua typpilannoitetta. Taustalla on ennen kaikkea maatalouspolitiikan epäonnistuminen.
Olemme epäonnistuneet tukemaan omavaraisuuden kasvattamista ja fossiilisista polttoaineista luopumista. Olemme epäonnistuneet tekemään niitä toimia, joilla turvataan suomalaisen maatalouden tulevaisuus ja viljelijöiden usko tulevaan.
Nykyiset energian hinnat uhkaavat ajaa kasvavin joukoin maanviljelijöitä pois alalta, sillä ruoantuotanto ei yksinkertaisesti kannata. Monen viljelijän näkemys tulevaisuudesta on synkkä ja jaksaminen tiukilla. Tähän on löydettävä ratkaisuja.
Yksi kotimainen ratkaisu on biokaasu. Biokaasu tuo omavaraista energiaa niin traktoriin kuin viljankuivaimeenkin. Biokaasulaitosten toteuttamiseen tarvitaan lisää tukea varmistaen samalla myös biokaasun käyttöön tarvittavan infrastruktuurin toteutuminen. Hallituksen tukipaketti tuo tähän apua. 28 miljoonan investointituki vauhdittaa siirtymää vaihtoehtoisiin energialähteisiin.
Biokaasulaitoksista saadaan myös biomassaa, joka auttaa tuontilannoitteista irtautumisessa. Hallituksen tukipaketista 14,5 miljoonaa euroa varataan investointitukeen biokaasumädätteiden kehittyneille käsittelytekniikoille.
Mitä vähemmän maatilamme olisivat riippuvaisia lannoitteista, joiden valmistamiseen tarvitaan joko tuontitavaraa tai maakaasua, sitä paremmin pärjäisimme myös kriisien keskellä. Tässä keskeistä olisi myös luomuviljelyn kaltaisten ratkaisujen edistäminen. Kriisi onkin osunut pienemmässä määrin luomutiloille, jotka ovat vähemmän riippuvaisia esimerkiksi typpilannoitteista.
Omavaraista energiantuotantoa edistettäessä pitää muistaa katsoa myös ylöspäin. Maatiloilla on paljon kattopinta-alaa, joka voitaisiin muuttaa tuottavaksi aurinkopaneeleilla. Erityisesti karjatiloilla sähkölasku muodostaa huomattavan osan tilan liikevaihdosta. Tarvetta on paljon juuri kesäisin, kun aurinko paistaa pitkää päivää.
Tarvittavat investoinnit eivät ole ilmaisia – eikä viljelijällä erityisesti tässä tilanteessa ole euroakaan ylimääräistä. Siksi nyt tarvitaan valtion apua.
Vihreät ovat esittäneet jo 2018 biokaasurahaston perustamista, josta tämänkaltaisia investointeja voitaisiin edistää. Nyt olisi tarpeen laajentaa tuo rahasto kestävän energiatuotannon rahastoksi, josta voitaisiin tukea myös esimerkiksi tilojen aurinkopaneeli-investointeja.
Nykytilanne, jossa tulevaisuus huolettaa ja kansainväliset kriisit lisäävät epävarmuutta, ei ole kestävä. Me haluamme, että suomalainen maatalous on kannattavaa, omavaraista ja ympäristön kannalta kestävää.
Viljelijän pitää saada työstään riittävä korvaus, jolla pärjää. Maanvlijelyn tulee olla myös tulevia sukupolvia houkutteleva ala.
Iiris Suomela
vihreiden puheenjohtajan sijainen, kansanedustaja
Thomas Snellman
maanviljelijä, vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen
Pedersöre
Ilkka-Pohjalainen 10.04.2022